Metanoia on kreikkaa (μετάνοια), sanoista \"meta\" (jonkun yläpuolella, takana, ikäänkuin toisessa ulottuvuudessa) ja \"noia\" (mieli, \"tietoisuus\"), ja yleisemmin tarkoittaa mielen perustavaa muuttumista tai uudistumista (raamatussa myös kääntymys, parannus). Olen nyt viimeisen vuoden aikana ollut aikamoisen muutosprosessin pyörteissä ja törmättyäni tähän sanaan useammassa lähteessä se jotenkin \"kolahti\" :-)

Peter Senge yhdistää tämän oppimisen syvimpään merkitykseen mainiossa kirjassaan \"The Fifth Discipline: The Art & Parctice of the Learning Organization.\" Kun ihminen todella oppii jotakin uutta, niin mielen rakenteet uudistuvat ja ympäröivän todellisuuden näkeminen uudella tavalla, uudesta näkökulmasta tulee mahdolliseksi. Hän myös mainitsee metanoia-sanan tulleen varhaisessa kristillisessä perinteessä tarkoittamaan havahtumista, heräämistä Jumalan tuntemiseen.

Pieni lapsi on luonnostaan jatkuvan oppimisen ja uudistumisen tilassa, kunnes ympäristön paineet johtavat muurien rakentamiseen oman sisimmän ympärille; jumiutumiseen, lukkiutumiseen, mielen luutumiseen. Tälläisessä luutuneessa tilassa \"elämä\" voi käydä varsin mekaaniseksi, ja ihminen hukata itsensä. Onneksi mm. parisuhde oikein toimiessaan tarjoaa luonnostaan kriisejä jotka ravistelevat meitä hereille! Niinpä minäkin olen nyt n. vuoden ajan kysellyt sitä \"kuka minä olen?\"

Tämä on minulle ensimmäinen blogikirjoitus ikinä, mutta jatkoa on luvassa...

Linkkejä:

  1. Robert N. Wilkin: New Testament Repentance: Lexical Considerations
  2. Peter M. Senge, The Fifth Discipline: The Art & Practice of The Learning Organization (Amazon.com) Summary